Huittisten häpeäpaalu
Juup. Tokokisat Huittisissa, Tuomarina Tiina Heino.
Koira piippas ja hosu ku heikkopäinen jo autossa ennenku päästiin itseasiaan.
Luoksepäästävyydessä kerrankin malttoi istua paikoillaan ja näyttää hampaansa, siitä 10. Rivissä seisoessa viereiset koirat kiinnostivat hirveästi.
Meni ensimmäisellä käskyllä maahan, vaihtoi asentoa, piippasi, kurkotteli, tuijotteli. Muutama SEKUNTI ennen ajan täyttymistä nousi ylös, olin menossa kytkemään, säntäsi haistelemaan toista, sen jälkeen lähti juoksemaan hulluna ympäriinsä saaden kaksi koiraa peräänsä. Juoksivat ulos kehästä, tuli sitten vastentahtoisesti luokse.
Jatkoin tyhmänä kisaa yksilöliikkeisiin. Seuraaminen oli tiivistä ensimmäiset 10m sitten oltiin sunnuntai kävelyllä, kirjaimellisesti.
Vapaana seuraamisessa kun alkoi juoksu osuus, koira säntäsi samoin kuin jälkikisoissa tekemään omia ympyröitä, ei tullut ensimmäisellä kutsulla luokse, sain kuitenkin kiinni. Jatkettiin.
Liikkeestä maahanmeno ok, valmisteleva osuus heikkoa.
Sitten päästiin liikkeestä seisomis osuuteen johon ei siis päästy… Pari askelta seuraamista ja koira sinkosi ulos kehästä. Tässä vaiheessa tuomari katsoi että keskeyttää meidän touhut ja sitä mieltä olin minäkin…
Ei tästä päivästä sitten sen enempää. Hyvinkäälle lähtö on nyt vakavassa harkinnassa. Jos jotakuta kiinnostaa niin snautserin talja olisi myynnissä.
9 kommenttia »
Jätä kommentti
-
Arkisto
- huhtikuu 2009 (2)
- maaliskuu 2009 (2)
- helmikuu 2009 (2)
- joulukuu 2008 (2)
- marraskuu 2008 (2)
- lokakuu 2008 (6)
- syyskuu 2008 (7)
- elokuu 2008 (7)
- heinäkuu 2008 (3)
- kesäkuu 2008 (1)
- toukokuu 2008 (26)
- maaliskuu 2008 (3)
-
Aiheet
-
RSS
Artikkelien RSS
Kommenttien RSS

No perkeles sentään. Että osaakin kuulostaa tutulta… Se ultimaattinen häpeä, kun kuvittelee porukan päivittelevän, että mitä tuo oikein luulee tekevänsä kisoissa tollasen hullun piskin kanssa, on aika karsee. Vaan ehkä kaikki kuitenkin tajuavat, että koira ei ole AINA tollanen vaan nyt oli vaan kertakaikkisen paska päivä. Kukapa kisoihin tulisikaan, jos tuollainen olisi odotettavissa ja ennustettavissa!
Ettei vaan olis Pimulla juoksut alkamassa?!!? Se vois selittää tuon älyttömän korvattomuuden ja normaalia kovemman kiinnostuksen hajuista ja muista koirista!
No, kaikesta huolimatta toivon, että Hyvinkäällä tavataan. Vaikkakin “jonkun verran” jännittää. Ehkä nää koiruudet naurattaa meitä sitten joskus, kun on saatu parantava onnistumiskokemus päälle. Niin että sitä odotellessa…
Tuuli
Jopas Pimu on huseerannut, ihan vähän nauratti silti, vaikka voin kuvitella ohjaajan fiiliksen. Vaan älä huoli äläkä vielä tee taljaa, ihan ipanahan se vasta on. Tulossa juoksut tai ei, niin eiköhän tuo vielä aivojaan kasvattele.
Juuh. Aivoja tai juoksuja, jotain tässä nyt kehitellään. Koira varmaan juoksuja ja mulle niitä aivoja
Liian rakas tuo taitaa taljaksi olla joten jotain on keksittävä. Nenosen Pentti soitteli tänään ja valoi minuun taas uskoa että eiköhän se tästä vielä jonain kauniina päivänä iloksi muutu, kiitokset myös teille sympatiasta ja kannustuksesta.
Hyvinkäälle tulen joko paikanpäälle vain katselemaan tai sitten myös koittamaan kisaamista. Jos siellä paikallamakuu menee löperiks niin sitte on kisat tältä vuodelta kisattu ja tarina jatkuu ensi kesänä. Täytyy olla nöyrä ja onnellinen jo näistäkin saavutuksista tältävuodelta.
Niija mää Tsarlos vielä totean, että mun mielestä on niinku ihan asiallista näppäyttää vähän noita omistajia, niinku sääkin Pimu oot nyt tehny. Ja Osmo vissiin kanssa. Ihan turhaan ovat välillä niin koppavia siitä, kuinka koira tottelee, niin tsadaa, siksi puotetaan niitä alas pilivistään. Meillä ainaki tuo mamma on ylpeilly sillä, että mää tottelen muka sitä ja oon ittekseni miettiny, että ootahan vaan akka, kö meikä vielä näyttää, ko pennunki hommasit ja se riiviöi ja mun pittää olla kiltti ja muuta.
(En kyllä tykänny ton mun mamman ratkasusta tännään haussa, kö vähän leikin, etten muista yhtäkkiä, mitä sillä rullalla tehhään ja kelle se tuuan ja muuta. Mamma pisti mut takas autoon ja sain oottaa vuoruani uusiksi. Aattelin kyllä tehneeni oikein, ko mamma on pitäny mua muka niin isona poikana nyt, ku mulla on pikkusiskona tommonen riisenivauva. Että niinku muistuttelin sille, että määkin oon vasta pikkupoika, vaikka oonkin 2 vee. Nii.) Jatka sammaa rattaa, sanon mää. Välillä kato tanssit Mariannen pillin mukkaan ja sitte taas pamautat siltä pillin kurkkuun. T. Tsarlos
Nii just, Tsarlos!! Sä oot kyl aika fiksu niinku aiemminki on todettu. Kyl mammoja pitää välillä vähä kouluttaa, jottei niillä kusi nouse hattuun ja jottei ne ala luulla itsestään liikoja. Välillä voi sit palkita niitä olemalla hirmu taituri. Jos mammayksilö alkaa olla tosi epävarma, niin sitä voi kans rohkasta antamalla sen voittaa sillon tällön taisteluleikissä. Mä opin ton koulussa. Toivoo Osmo
Juu kiitti vrendit tuesta. Mamman kanssa on ny tosi vaikeeta. Voitteko ymmärtää, SE POTKAS MUT POIS MAKKARISTA! Joudun ny oleen yäkauret yksinäni. Sitte kuulin ku se uhos iskällekki ettei mua muka ylimääräsiä enää YHTÄÄN huomioida. JA että iskä ei saa enää heitellä mulle palloa eikä kepuja ollenkaan. MITÄ MÄ SITTE ISKÄN KANSSA TEEN!?? Se on ny tullu ihan pimeeks. Ruakaakin saan kuulemma vaan kentällä. Mut onneks tiän että iskä alkaa lepsuileen, se ei oo niin tyranki ko toi mamma. Se ei oo viäkään heltyny vaikka näyttelen sille sitä nuupotusnaamaa ja mulkoilen ja huokailen. Ennen sellaset autto aina. Nii että jos joku vois majoittaa tälläsen koirapakolaisen nii olisin tosi kiits. Terkuin Nuuppopimu
hehee. jopa on mukava lukea teistäkin välillä tälläistä tekstiä :’D täälläkun olette saaneet laatumaininnan supertottelevainen, niin eikai sitten tuo aina piekkään paikkaansa.
Mitä nyt hieman katsastelin sivuja, niin oikein mahtava neiti teillä siellä ! Pienet ropellikorvat ei mitään menoa haittaa, antaa vaan mukavan tujauksen karkuun lähdössä. heeheeeee.
Meillä meni tosi hyvin karelia showssa. Koko viikonlopun saldo oli 2 sertiä, rop, rop-juniori, vara-cacib ( joka vahvistetaan cacibiksi !! ). Aika hyvin 15 kk muksulta.
Ollaan hakuiltu jonkin verran tänä kesänä, josko tuosta nyt joku isona etsintäkoira sitten isona tulisi. ( Pimu valnnut tämmösen teiniuran jo kun on edistyneempään mallistoa) Tosiaan tuo näyttää olevan eskarissa siskoon verrattuna. Varmasti oltaisiin edistyneempiä, jos vain treenerin motivaatio olisi suurempi.
Nyt alkaa pikkuhiljaa ( noo, aika pitkään on näkynyt ) näkymään murkuiän piirteitä. Entinen kultanennoutaja, on siirtynyt vaiheensa ohikulkijoille rähjäävään ja pullistelevaan rottweileriin.
mukavaa siis kulkea näiden kahden monsterin kanssa tuolla julkisilla teillä, kannattaa kokeilla !
mutta sitten kun ei tarvii kulmakunnan kundeille esittää kuka se oikein näitä kukkuloita johtaa, niin perusluonteeltaan se on äitin oma lapanen, joka tunkee syliin
<3
Mutta jos olette renkoon tulossa kakkoserkkariin, niin siell äsitten varmaankin nähdään. Onnea tuleviin kisoihin, ja näkemisiin.
tekruin, Saara ja snanutserit, snausterit tai miksikä lie näitä kutsutaankin.
Juu ole huoleti, ei täällä mitään supertottelevaisia koiria ole näkynyt, ei ennen eilistäkään… Normaali snautseri jolla 2.murkkukausi tekee tuloaan kuten myös varmaan 2.juoksut. Että se siitä tittelistä!
Onnea velipojalle näytelmä saavutuksista, vaikken niistä mitään ymmärräkkään